- Elätkö sinäkin jos- ja sitten kun -elämää? Jossittelun taakse on niin kätevä piiloutua; ei tarvitse ottaa ohjia omiin käsiinsä, koska eihän se ole mahdollista eikä muutenkaan toteutettavissa, kun on niitä esteitä. Ensin pitäisi olla asiat jotenkin muulla tavalla, jotta unelma olisi ylipäätään mahdollinen.
Kuinka monta unelmaa on kadotettukaan jos-sanan taakse. Minä päätin luopua jossittelusta, tässä ja nyt. En edes väitä, että se on helppoa kuin heinän teko. Väitän että se on mahdollista kuitenkin. Minä en halua luopua unelmistani jossittelun takia. Unelmat ovat toteutettavissa juuri nyt, eivät "sitten kun".
Jos olisin syntynyt prinsessaksi, minulla olisi prinssi ja puoli valtakuntaa. Kenties. Olen kuitenkin syntynyt tavalliseksi Sirpaksi ja minulla on oma koti ja siellä oma perhe, joka on minulle äärettömän rakas. Taviksenakin on hieno olla. Ja kun unelmani toteutuu, on minulla se linnakin. Uskotko? Uskotko omiin unelmiisi?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti